Augustus

             Augustus

Keisari Augustuksen lapsuudennimi oli Octavius. Hän syntyi 23.9.63 eaa. (Ennen ajanlaskun alkua). Hänen arvonimiään ovat olleet Augustus (27 eaa.) ja Pater Patriae (2 eaa.).  Augustus ei ole alun perin roomalainen vaan hän on kotoisin Latiumin alueen eteläosassa sijaitsevasta Velitraen kaupungista. Augustuksen suku oli kumminkin myös Roomassa arvostettu ja varakas. Augustuksen isän nimi oli Gaius Octavius. Hänen isänsä kuului ritarisäätyyn ja kun hän saavutti kvestorin arvon hänet valittiin senaattiin. Augustuksen äidin nimi oli Atia ja hän meni uusiin naimisiin Lucius Marcius Philippuksen kanssa Augustuksen isän Gaius Octaviuksen kuoltua. Julius Caesar oli Augustuksen äidin eno ja Philippus oli entinen Syyrian maaherra ja Caesarin entinen kannattaja. Octavius vietti suurimman osan lapsuudestaan isoäitinsä luona. Isoäiti kuoli 51 eaa. 12-vuotiaana Octavius piti hautajaispuheen isoäitinsä hautajaisissa. Octavius pukeutui 15-vuotiaana aikuisen miehen toga virilikseen ja hänet valittiin pontifex-pappiskollegioon.  Keisari Augutus kuoli 19.8.14. Augustus oli yksi suurin propagandisteista. Augustuksen propaganda oli niin tehokasta että se on säilynyt nykypäivään asti. Augustuksen suurin saavutus oli suhteellisen rauhan aikakautta Pax Romanaa.

Lähde: Historian kirja ja Wikipedia

Tekijät: Merilin, Veera ja Miksu

              Italia ennen Roomaa

Ennen Rooman valtakuntaa etruskit hallitsivat suurta osaa Italiasta. Etruskien arveltiin olevan Italian alkuperäisväestöä. Etruskit rakensivat korkeakulttuurin, joka oli hyvin omaperäinen. Etruskien valta näkyy myös kuninkaiden nimissä, vaikka roomalainen historiankirjoitus pyrki vähättelemään etruskeja. Roomalaiset saivat paljon vaikutteita etruskeilta. Etruskien käyttämästä etruskien kielestä (etruria) on onnistuttu säilyttämään noin sata sanaa. Etruria ei ollut indoeurooppalainen kieli. Etruskit oppivat kirjoitusmerkit kreikkalaisilta.                                                                                                                    Parhaiten etruskit tunnetaan haudoista. He uskoivat, että elämä jatkuu kuoleman jälkeenkin. Sen vuoksi etruskien haudat muistuttivat maanalaisia asuntoja.  Hautoihin laitettiin ruokaa ja juomaa, huonekaluja, koruja ja vaatteita, sekä aseita. Haudan seinillä oli tauluja, joihin maalattiin iloisia kuvia perheen juhlista. Etruskit tekivät jopa kuolleiden kaupunkeja vainajia varten. Niitä kutsuttiin nekropoleiksi.                                                                                                                    Etruskit osasivat käyttää hyvin rautaa. Roomalaiset oppivat heiltä vesijohtojen ja holvikaarien rakentamista.                                                                                                                                            Jo 1000 eKr. alettiin Tiberjoen rannalle, seitsemän kukkulan laelle rakentaa pieniä kyliä. Ihmiset elättivät itseään karjanhoidolla sekä maanviljelyllä. Pienet kylät alkoivat yhdistyä, jolloin syntyi Rooman kaupunki.                                                                   Rooman synnystä on kuitenkin toinen versio, jonka jokainen roomalaislapsi oppi koulussa. Tarina kertoo, että Rhea Silvia synnytti sodanjumala Marsille kaksospojat Romuluksen ja Remuksen. Kuningas kuitenkin käski, että kaksoset pitäisi heittää Tiberjokeen. Palvelija laittoi lapset kaislakoriin, sillä ei halunnut niiden hukkuvan. Jonkin ajan päästä kaksosille tuli nälkä ja he alkoivat itkeä. Rannalla juomassa ollut susiemo huomasi pojat ja otti ne hoitaakseen. Kaksoset kasvoivat vahvoiksi ja halusivat perustaa kaupungin. Pojille tuli kuitenkin riitaa kaupungin paikasta. Romulus teki kaupunkinsa ympärille muurin, jonka yli Remus hyppäsi pilkallisesti. Romulus suuttui tästä ja tappoi veljensä. Näin Romuluksesta tuli Rooman ensimmäinen kuningas. Rooma sai nimensä Romuluksen mukaan.

 

Tekijät: Rosa ja Olli

Lähteet: Wikipedia ja Historian kirja

Antiikin Rooman kylpylät

 

Kylpylöitä on erikokoisia. Suurimpia kylpylöitä olivat Rooman keisarilliset termit. Provinssikaupunkien kylpylät jäivät pääkaupungin suurten termien koosta. Kylpylät olivat tärkeitä roomalaisille. Kylpylöissä kerrottiin tuoreimpia juoruja ja siellä ihmiset tapasivat toisiaan. Alun perin kylpylöissä vain peseydyttiin, mutta siellä kuitenkin alettiin kertoa juoruja. Kylpylöiden rakentamisen ja niissä olleiden eri lämpöisten huoneiden ja altaiden käytön edellytyksenä oli kylpylöissä käytetyn hypokausti eli lattialämmityksen kehittäminen. Suurin kylpylöistä oli kuitenkin Diocletianuksen termit, jonka pinta-ala oli yli 14 hehtaaria, johon on arvioitu mahtuneen kerrallaan peräti 3 000 kylpijää.

 

Tekijät: Joni ja Siiri

                   Gladiaattorit

Gladiaattori (lat. gladiator, miekkamies) oli Rooman valtakunnan aikaisen kansanhuvituksen esiintyjä näitten vuosien välillä 300 eaa. ja 440 jaa. Gladiaattorit taistelivat gladiaattorinäytännöissä toisia gladiaattoreita tai eläimiä vastaan. Gladiaattoritaistelussa menetti, yleensä häviäjä menetti henkenänsä. Aluksi gladiaattoreina toimivat sotavangit ja muut orjat, mutta myöhemmin heiksi värväytyi myös vapaita roomalaisia. Gladiaattorinäytäntöjen tunnetuin pitopaikka oli Rooman Colosseum-amfiteatteri. Nimitys gladiaattori on lähtöisin latinan kielen sanasta gladius (miekka).

HISTORIA           

Gladiaattoritaistelujen on usein uskottu olevan peräisin etruskeilta, mutta asiasta ei ole varmuutta. Kreikkalainen kirjailija Nikolaos Damaskoslainen mainitsee ohimennen ensimmäisen vuosisadan eaa. loppupuolella tavan tulleen roomalaisille etruskeilta. 600-luvulla kirjoittaneen Isidorus. Myös gladiaattoritaistelujen yhteydessä areenalle joskus astunut Kharon-hahmo saattoi jäljitellä etruskien kuolemanjumala Kharunia. 100 luvulla perustettiin gladiaattori kouluja, siellä orjat opettelivat taistelemaan.

Tekijät: Nuutti ja Jasper          Lähde:  wikipedia