Rooman hallinto

 Rooman  Hallinto

    Roomaa hallitsi ensin kuningas, mutta vuonna 509:ekr roomalaiset päättivät muuttaa hallintotapaa.

He olivat sitä mieltä että, valta ei saisi olla vain yhdellä miehellä. Roomasta tuli tasavalta jota johtivat virkamiehet. Virkamiehistä tärkeimmät olivat kaksi konsulia, jotka olivat virassaan yhden vuoden kerrallaan. Konsulit johtivat myös senaatin kokousten aikana sen puhetta. Rooman taitavin puhuja oli poliitikko ja kirjailija Marcus Tullius Cicero.
Senaattiin kuului kolmesataa Rooman rikkaimpien sukujen jäsentä. Senaatti päätti kaupungin tärkeistä asioista ja sodasta ja rauhasta.
Jos joskus Roomaa uhkasi jokin suuri vaara, joku taitava henkilö sai diktaattorin viran. Kaikkien piti totella diktaattoria. Diktaattori pystyi päättämään Rooman tärkeistä asioista nopeammin kuin senaatti. Yksi Rooman diktaattoreista oli nimeltään Cincinnatus.

 

                 ROOMALAINEN VIRKAURA 

Roomalaisilla oli monenlaisia virkoja. Roomalaispojista kasvatettiin pienestä pitäen kunnianhimoisia kansalaisia.
Ensin aloitettiin sotilaana armeijassa. Sen jälkeen saattoi päästä kvestorin virkaan. Kvestoreiden tehtävä oli hoitaa valtion kassaa. Kvestorin uran jälkeen oli ediilin virka. Sen jälkeen saattoi päästä preetoriksi, joka oli ylin tuomari. Ediili saatettiin valita kansan tribuuniksi. Kansantribuunilla oli oikeus estää jonkun päätöksen teko sanomalla ”veto” kiellän. Kansantribuuni edusti köyhien asioita senaatissa. Konsulin virka oli kaikkein ylin.

                             PATRIISIT JA PLEBEIJIT
 Patriiseiksi kutsuttiin Rooman hienoimpien aatelissukujen jäseniä.

Plebeijeihin taas kuuluivat talonpojat, käsityöläiset ja kauppiaat.

 

TEKIJÄT: Paula ja Olavi